perjantai 20. helmikuuta 2015

Olen aina pyrkinyt suhtautumaan virkamiehiin kohteliaasti ja kunnioittavasti. Tämä siis erityisesti koskee sosiaalitoimen virkamiehiä. Kuitenkaan tällainen käytös ei näy koskevan sosiaalitoimen virkamiehiä. Kuljetuspalvelun taksien myöhästymisistä valittaessani minulle sanottiin useita kertoja eri henkilöiden toimesta, etten tunne kellotaulua tai olen väärässä paikassa taksia odottamassa. Jos virkamiesten halventaminen on kiellettyä, niin pitäisi myös asiakkaiden halventaminen olla kiellettyä. Minun annettiin selvästi ymmärtää, että realiteettitajuni on häiriintynyt. Olen viime vuosiin asti opiskellut yliopistossa, eikä kukaan ole huomannut realiteettitajussani mitään vikaa. Tämä saakin minut epäilemään joidenkin sosiaalitoimen virkailijoiden omaa realiteettitajua. 

Ei ihme, että 8-vuotias tyttö kuolee kun kuoli useita invalidejakin kuljetuspalvelun käsittelyssä. Jos kyseessä olisi ollut muuhun ryhmään yhteiskunnassamme kuuluvat henkilöt, olisi kyseinen palvelu kielletty. Sen sijaan kaupunki pakotti invalidit edelleen käyttämään tätä palvelua. 

Virpi Hämeen-Anttila on tainnut yhdessä haastattelussa sanoa, että hän alkoi kirjoittaa kaunokirjallisuutta pysyäkseen täysijärkisenä sosiaalitoimen kanssa asioituaan. Luulen tietäväni, mistä hän puhuu.  

2 kommenttia:

  1. Kyse ei ole yksittäisten sosiaalitoimen työntekijöiden tai virkamiesten pahuudesta/epäpätevyydestä/välinpitämättömyydestä. Ongelmat ovat syvällä yhteiskuntamme ja palvelujärjestelmien rakenteissa. Sosiaalihuollossa vallitsee resurssipula - se ei tarkoita pelkästään sitä, että alan työntekijöillä on surkea palkka ja he ovat väsähtäneitä hommaansa, vaan resurssien puute vaikuttaa asiakkaisiin (eli heidän palveluihin/tukeen). Resurssipula taas ei johdu niin yksinkertaisesti vain siitä, etteikö valtiolla olisi rahaa. Kyse on siitä, mihin rahat halutaan suunnata. Julkisen sektorin ja palveluiden nipistyksistä puhutaan ja vouhkataan laittaen ne aina huonon maailmantalouden piikkiin. Tosiasiassa meidän valtiolla on paljon päättäjiä, jotka ajavat tiettyjen ihmisluokkien etuja - ja usein ne luokat ovat hyvinvoivia, vauraita tai keskiluokkaisia, joilla on luonnollisesti kykyjä ja mahdollisuuksia vaikuttaa paremmin omiin asioihinsa (äänestämällä, hyväveliverkosto, uskottavuus, koulutustaso, sosioekonominen tausta, raha..). Eli toisinsanoen enemmistön asioita ajetaan ja hoidetaan paremmin. Sosiaalihuollon asiakkaat ovat aina jollain tavalla vähemmistöä, marginaalissa. Siksi sosiaalitoimen asioihin ei viitsitä panostaa. Siksi yksinkertaisetkin ihmisarvon loukkaukset pysytytään verhoamaan huonoon taloustilanteeseen ja byrokratian monimutkaisiin rattaisiin (vastuuta sysätään pois ja eteenpäin). Vaikka samalla käynnissä on ties minkälaisia huuhaaprojekteja ja verorahoja syynätään turhuuksiin ja ulkomaille tai epärehellisille suuryrityksille.

    Siksi onkin hienoa, että ihmiset ottavat näin internetin ihmeellisenä aikakautena esille epäkohtia ja vähäosaisemmatkin saavat ääntä kuuluviin. Muistakaa vielä äänestää oikeita ihmisiä ja oikeasti pyrkiä vaikuttaa asioihin. Tässä maassa on helpompi edetä ylhäältä alaspäin - ensin täytyy pyrkiä vaikuttamaan isoihin asioihin sekä yhteiskunnan rakenteisiin ja asenteisiin, ennen kuin tieto lähtee valumaan alaspäin ruohonjuuritasolle ja tavallisten kansalaisten hyödyksi. Mikään ei tule kuin Manulle illallinen. Paitsi sille porvarille oikeisto-Manulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen iloinen kommentista, viran puolesta ei minulle kuitenkaan tarvitse vastata.

      Poista